Jokikalastus


kala_3Kuusamon ylänköaluetta hallitsevat maakaistaleita pirstaloivat sadat erilaiset vesistöt. Meillä riittää järviä, lampia, jokia ja puroja kalastajan retkikohteiksi.


Eniten intohimoja kalastajien keskuudessa herättävät  kolme itäänpäin laskevaa jokea eli Oulanka-, Kitka- ja Kuusinkijoki.  Syykin on yksiselitteinen, sillä kaikkiin kolmeen jokeen vaeltaa kesän aikana synnyinseuduilleen lisääntymään palaava taimen. Suurten jokiemme taimenkanta on maassamme ainutlaatuinen.  

Vuosittain suurimmat saalistaimenet näillä virroilla ylittävät seitsemän kilon rajan. Suurtaimenet ovat toki harvassa, mutta Kuusamon saalistaimenten keskipaino on sekin mahtava, pääsääntöisesti puntari heilahtaa aina yli kahden kilon!

 

 

 Katso täältä opastetut jokikalastusretket...

 



Taimenen matka synnyinsijoilta kasvupaikoille ja takaisin


Taimenet nousevat Kuusamon jokiin Venäjän puolelta Paana- ja Pääjärvestä. Taimenet syntyvät Suomen puoleisilla jokialueilla, viettävät 3-5 ensimmäistä elinvuottaan joessa ja laskeutuvat sen jälkeen Venäjälle suuriin järviin varttumaan. Osa taimenista jää Paanajärveen osan vaeltaessa aina Pääjärveen saakka.

Takaisin Suomen puolelle kalat palaavat vartuttuaan vähintään parin kilon painoisiksi.
Nousun tarkoituksena on suvun jatkaminen eli kalat saapuvat kutemaan synnyinseuduilleen.

Jokeen noustuaan taimenet eivät syö mitään. Tämä erityispiirre yhdessä kalojen poikkeuksellisen suuren koon kanssa tekee Paanajärven taimenesta maassamme ainutlaatuisen. Paanajärven taimen on vaikea ja oikullinen saalistettava. Jokeen nousevien taimenien käyttäytymisessä on monia samankaltaisuuksia merilohen kanssa.
 

Kalastuskausi Oulanka-, Kitka- ja Kuusinkijoella alkaa kesäkuun 1. päivänä ja päättyy elokuun 31. päivä. Jokialueilta löytyy myös rauhoitusalueita, jotka on merkitty selkeästi kylteillä maastoon ja niiden sijainnit kerrotaan myös kalastusluvassa. Rauhoitusalueet ovat usein tärkeitä poikastuotantoalueita ja niiden sijainti on valittu huolella.

Pienempiä virtavesiä Kuusamossa  
Kolmen suuren taimenvirran lisäksi Kuusamosta löytyy myös iso liuta muita virtavesiä. Näillä virroilla ei useinkaan ole kalamiehiä ruuhkaksi asti. Tutkimusmatkailuhenkeä ja ripaus seikkailumieltä, niin jokainen löytää ikioman kalapaikkansa, jossa saa kalastella erämaan rauhassa vain joen laulua kuunnellen.  

Kuusingin suuntaan  

Kuusingille matkaavat kulkevat usein onnensa ohitse. Samoilla seuduilla Koillis-Kuusamossa nimittäin virtailee muutamia pienempiä jokia, joissa uistimia ja perhoja odottelevat niin täpläkylki-taimenet kuin myös mojovat harjukset.

Kuuluisimpia näistä vesistä ovat Varisjoki ja Suininginjoki.  Molempien vedet virtaavat Kuusingin suuntaan. Myllykosken kalatien ansiosta myös Kuusingin taimenilla on vapaa pääsy näille vesille. Varis- ja Suininginjoissa elää myös oma taimenkantansa. Oikean mahtitaimenen siimanpäähän sattuminen ei ole mikään mahdottomuus.  
Myös harjukset sekä varsinkin Varisjoen siika tuovat oman lisänsä näiden kahden joen saaliskirjoon. Varisjoella kalastuslupa kattaa noin seitsemän kilometrin alueen, joten kalastettavaa riittää.  

 

Hieman Varis- ja Suininginjokea pienempi Maivajoki löytyy Maivajärven ja Kiitämäjärven välistä. Joessa on harjusta, runsaasti siikaa ja jonkin verran taimenta. Kalastusalue on 3,8 kilometrin mittainen, joista koskivesiä on reilut puoli kilometriä.

Pukarijoki on pieni ja vaatimaton kalastuskohde Kiitämäjärven itäpuolella. Kalastusalue on noin 2,3 kilometrinmetrin, joista koskivesien osuus on vain 300 metriä. Pienuus voi tässä tapauksessa jopa hämätä kulkijaa, sillä Pukarinjoen kätköistä saattaa osaava harjuksenkalastaja löytää elämänsä yllätyksen.  

Järvilohia Kaakkois-Kuusamossa  
Järvilohien pääsy Venäjän puolelta Pistojoen kautta Kaakkois-Kuusamoon takaa punalihaisen kalan saannin myös näiltä vesialueilta. Kuuluisimmat koskikalastuskohteet kantavat nimiä Multikoski, Piikstammi sekä Syväjoki.

Multikoskessa on runsas harjus- ja siikakanta. Syväjoki on nimensä veroinen, hitaasti virtaava mutta syvä. Se on kuin luotu pintaperhokalastusta varten. Uistinmiehen kuparinsävyiset lipat ja pienet vaaput ovat paikoin kuulujen kirveenvarren mittaisten harjusten mieleen. Piiksitammi on kalaisa portti Muojärven ja Joukamojärven välissä. Pistojoen järvilohet liikkuvat vesialueiden välillä tätä kautta.  

Iijärvestä alkunsa saavan Iijoen vesistön ensimmäinen koskenrypäys on Poussunkoski. Se on vanhastaan tunnettu kalapaikka, jossa viihtyvät niin taimen, siika kuin harjuskin. Poussunkoskella myös liikuntarajoitteisten on mahdollista harrastaa koskikalastusta: alueella on koskialueen lähes kokonaan kattava heittolaituri.  

 

Kuusamon lounaisissa osissa vedet virtaavat Perämeren suuntaan ja yhtyvät ennemmin tai myöhemmin Iijoen vesiin.
Korpuajoki on Kostojoen sivujokiin kuuluva tummavetinen ja hieman vaikeakulkuinen alue, mutta kalastuksellisesti kuitenkin helppo. Korpuanjoessa asustaa hienoja harjuksia sekä paikoin myös taimenia.

Kuoliojoki virtaa suurimman osan matkastaan rikkonaisina koskina. Joesta saa harjusta, siikaa ja haukea. Lottovoittajafiiliksiin pääsee, jos siiman päähän Kuoliojoella tarttuu taimen. Mahdotonta se ei ole, muuta harvinaista.

Säynäjäjoki löytyy liki Kuusamon keskustaa. Sinne on matkaa kirkolta noin 5 kilometriä ja joki on nimensä mukaisesti säynäjien pyyntipaikka. Säynäjäjoesta nousee myös lohikaloja, joita edustavat runsaimmin harjukset. Myös siika kuuluu Säynäjäjoen vakioasukkaisiin.  

Luvat kuntoon  
Myös pienemmillä jokialueilla ja virtapaikoilla kalastukseen tarvitaan vesialueen omistajan lupa  eli kalastuslupa. Niitä voi kysellä Kuusamon matkailu-infosta (Karhuntassu) sekä Rukan infopisteestä.

Yllämainittujen joki- ja virta-alueiden lisäksi Kuusamossa on vielä lukuisa joukko muitakin hienoja vesistöjä koskineen, nivoineen ja suvantoineen. Karttaa tutkimalla tutkimusmatkailua halajava kalastaja löytää varmasti mielenkiintoisen kohteen itselleen. 
 

Lisätietoa kalastusluvista löydät täältä...