Kitkajoen yläosa

taimen

harjus

siika

viehe

perho

kesä

Kitkajoen yläosan yhtenäsilupa-alue kuuluu suurimmaksi osaksi Virrankylän kalastuskunnan alueeseen.
Kitkajoen yläosa käsittää Kiveskosken ja Jyrävän välisen jokialueen. Kalastusalueen pituus on noin 20 kilometriä, josta koskea noin 5 kilometriä. Kitkajoen yläosan kalastuspaikat on huomattavasti helpommin saavutettavissa kuin esimerkiksi alaosan kuuluisat taimenpaikat. Alueen tiestö mahdollistaa kalastamisen lähellä autoa ja mökkimajoitukseenkin pääsee aivan joen rannalle.

Alue käsittää puolenkymmentä järveä ja muutaman ison suvannon. Niiden välissä on lyhyitä, rauhallisesti virtaavia nivoja ja monta kunnon koskea.

Kiveskosken ja Käylän välissä sijaitsevat Keltinki ja Räväjärvi sekä kaksi nivaa, Virtasalmi ja Paloniva. Molemmat ovat hidasvirtaisia ja syviä. Nivoista kalastaja löytää oivalliset siika– ja harjuspaikat.

Muita Kitkajoen yläosan kalapaikkoja ovat Saukkoniva, Kiehtäjänniva, Vähän-Käylän koski, Nahkaniva, Peurakoski sekä pisin ja merkityksellisin Saarikoski. Juuman alapuolella sijaitsevat Niska- ja Myllykoski ovat tunnettuja matkailunähtävyyksiä.

Alueen yleisimpiä saaliskaloja ovat harjus ja siika sekä jossain määrin myös Kitkajoen taimen. Taimenet liikkuvat alueen järvissä ja virtapaikoissa. Alueelle pääsee useasta eri paikasta Rävän- ja Riekamoteiden kautta. Kävelymatkaa autolta jokivarteen kertyy pisimmillään noin kilometrin verran.

Kiveskoski 

Kitkajoen ylintä koskea Kiveskoskea on ihmisen toimesta muokattu kolmeen kertaan. 1800-luvun lopussa koskea on kaivettu kahteen otteeseen, jotta Kitkajärven vedenpintaa on saatu alemmaksi. Kolmannen kerran Kiveskoskea muokattiin keväällä 1995, jolloin koski kunnostettiin kaloille ja kalastajille mieluisammaksi.

Kalastukseen soveltuvaa vuolasta virtaa on kilometrin verran. Virran leveys vaihtelee 30-50 metrin välillä. Kosken niskaosa on matalaa, hidasvirtaista aluetta. Virran kaventuessa sen nopeus kasvaa. Joessa on runsaasti suuria yksittäisiä, vedenalaisia kiviä sekä molempien rantojen läheisyydessä myös kivipenkkoja. Sillan kohdalla virta on vuolainta. Sillan alapuolella on vuorossa hieman hidasvirtaisempi osuus ja mutkan yläpuolelta alkaa jälleen nopeampitempoinen alue. Mutkan jälkeen virta rauhoittuu pikkuhiljaa kunnes joki leviää Keltinkijärveksi.

Liikkuminen ja kalastaminen on helppoa molemmilla rannoilla. Kahlaaminen ei ole välttämätöntä, mutta se antaa mahdollisuuden liikkua laajemmalla alueella. Hyviä kalapaikkoja on pitkin koskea. Harjukset löytyvät virran vuolailta alueilta ja siiat sen hidasvirtaisemmilta osuuksilta. Taimen voi tarttua vieheeseen minkä tahansa kiven huopeesta.

Käylänkoski

Käylänkoski alittaa Sallantien kahdessa eri uomassa. Väylät yhtyvät jälleen sillan alapuolella. Parhaat kalapaikat ovat koskien niskat, siltojen alustat ja kosken alaosassa pohjoisrannan läheisyydessä olevat rantakosteet. Kosken etelärantaa hallitsee Käylän kalanviljelylaitos, joka tuottaa kaikki Kitka-, Kuusinki- ja Oulankajokeen istutettavat kalanpoikaset.
Käylänkoski on helposti tavoitettava, mutta vaikeasti kalastettava kohde. Kosken etelärannalla, kalanviljelylaitoksen kupeessa on heittolaituri, jossa kalastus onnistuu myös pyörätuolilla liikkuvalle.

Peurakoski

Peurakoski on vuolas ja voimakas koski jonka niska alueen syvässä viihtyvät suuret harjukset. Alueen paras kalapaikka onkin juuri ylempänä olevan Vääräkosken ja Peurakosken niskan välinen syvä, hidasvirtainen osuus. Peurakosken etelärannalla on kalastajille tarkoitettu laavu.

Saarikoski

Saarikoski on pyhitetty perhokalastajille. Saarikosken ominaispiirre on juuri saaret jotka pirstovat joen useiksi pienemmiksi väyliksi. Koskessa on paljon syviä monttuja jossa harjukset viihtyvät. Kahlaamalla pystyy kalastamaan kosken läpi. Täältä löytyy perhokalastajalle hyvin takaheittotilaa. Saarikosken alasuvannon etelärannalla on laavu.

Kitkajoen yläjuoksun yhtenäislupa, kalastusluvat

Virrankylän kalastuskunnan kalastusluvat

Myyntipaikat

Osakkaiden verkkomerkit Käylän Sale puh. 010 7633 511

Erityisluvat

(verkot, perhekohtaisia)

Pyydysmerkit keskitetysti Käylän SALE-myymälästä. Osakkaakkaat 2018 – 2021 merkit ja muut/lisämerkit Erikois verkko 2020 merkit.

Varsinaiseen pyydysyksiköintiin perustuvaa lupamaksua osakkailta ei kanneta. Huvilanomistajat ja muut pienosakkaat 15 € / vuosi / 3 verkkoa
Kalastuskunnan alueella vakituisesti asuvat (ei osakkaat) 15 € / vuosi / 3 verkkoa Lisäyksiköitä osakkaille 3,5 € / kpl / vuosi, enintään 3 yksikköä, eli verkkoa taloutta kohti. Kaupalliselle (ammatti) kalastajalle enintään 20 yksikköä / kalastaja a 6 € kpl (rekisteröitynyt kaupallinen kalastaja) / vuosi.

Talvikauden maderysä- ja koukkupyynti maksuton. Katiska vapaa pyydysyksiköistä. Hoitokunta valtuutetaan kalastuskunnan sääntöjen 2 §:n 2 kohdan mukaisissa tapauksissa myöntämään pyydysyksiköitä harkintansa mukaan, enintään 3 verkkoa/tapaus, sääntöjen määräämän 400 pyydysyksikön rajoissa.

Kitkajoen yläosan yhteislupa-alueen kalastusluvat

(viehelupa 1.6. – 10.9.) Kiveskoski – Aallokkokoski välinen alue. Netissä: www.kalakortti.com ja www.stellapolaris.fi/kalastus

Turistiluvat

15 € / kalastusvuorokausi
35 € / 3 kalastusvuorokautta
55 € / viikko
70 € / kausi

Osakasluvat

Kitkajoen yläjuoksun yhteislupa-alueella 10,00 euroa / kalastuskausi. Osakaslupa tulee lunastaa kaikkien yhteislupa-alueella kalastavien perheenjäsenten. Alle 15-vuotiaat saavat kalastaa ilmaiseksi.

Saalisrajoitukset

1 järvitaimenta / vrk (taimen rauhoitettu 1.9. alkaen)
3 harjusta / vrk
Saalisrajoitukset koskee myös osakasluvan lunastaneita.

Alamitat

Taimen 60 cm, rasvaeväleikattu 50 cm, harjus 35 cm.

Muut vesialueet

4,20 € / kalastusvuorokausi
10 € / viikko
17 / kuukausi ALENNUKSET
Alle 15-vuotiaat saavat kalastaa korvauksetta huoltajan seurassa 15 –18 -vuotiaille 50 % alennus lupien hinnasta.
Leirikoululaisille myydään ns. leirikoululaislupa, jossa luvan ostavat ryhmän vetäjät ja koululaisille kalastus on ilmainen.

Pilkkikilpailut

Kalastuskunnan alueella toimintaa harjoittavat järjestöt saavat järjestää pilkkikilpailuja veloituksetta.

Vesilinnun metsästys

10 € / kausi (myös osakkaat)

Kalastusta koskevat päätökset v. 2020

Ympärivuotinen rauhoitus Putaanojassa , Aallokkokoskessa ja Kelhänkosken alla. Kaikissa lampivesissä alin solmuväli 33 mm, paitsi Pohjaslammissa 40 mm ja Taivallammissa 50 mm.

Kitka/Mustonen
Kilkilösalmen siian kuturauhoitus 1.9. – 30.11.2020. Kurtinjärvi
Talvinuottaus kielletty, muulloin nuotan suurin sallittu korkeus on enintään kuusi (6) metriä.

Keltinkijärvi
Tuulastus kielletty.

Pieni Räväjärvi
Ei rajoituksia.

Ajakka, Säkkilänjärvi, Lukkolainen ja Ahvenjärvi
Alin siikaverkon solmuväli 33 mm.

Kantojärvi
Alin siikaverkon solmuväli 33 mm.

Kitkajoen yläosan yhteislupa-alue
Verkko- ja koukkukalastus on kielletty Lapinniva – Yli-Juumajärven yläpää välisellä alueella ympäri vuoden, paitsi Palolahdessa, Mustassa lahdessa ja Pitkässä lahdessa sallitaan koukkukalastus (10 koukkua/kalastaja), sekä osakkaiden verkkokalastus läpi talven. Verkon pienin sallittu solmuväli 50 mm.

Minkintappokorvaus
Kalastuskunta maksaa minkintappokorvausta kalastuskunnan vesialueilta pyydetystä minkistä 20 euroa/minkki.

Vähempiarvoisen kalan pyyntikorvaus
Hoitokunta maksaa 40 senttiä/kg kalastuskunnan vesialueilta pyydetyistä vähempiarvoisesta kalasta. Hoitokunta valtuutetaan korvaamaan esitetyn kirjanpidon perusteella roskakalakorvausta. Hoitokunnan harkinnan mukaan korvaus roskakalan pyynnistä 250 euroa / apaja. Jos saaliin arvo ylittää 250 euroa, korvaus kilomäärän mukaan. Puheenjohtajan harkinnan mukaan voidaan käyttää yli 6 m:n nuottaa. Apajan vetämisestä tulee etukäteen sopia hoitokunnan jäsenen kanssa.

Koillismaan Kalatalousalue

Y-tunnus 2996023-2

Keskuskuja 1 C 12
93600 Kuusamo

ProAgria Oulu ry - Oulun Kalatalouskeskus

Toiminnanjohtaja
Heikki Tahkola
+358 40 747 7652
heikki.tahkola@proagria.fi 


Projektisuunnittelija
Jarmo Tuukkanen
+358 45 657 8709
jarmo.tuukkanen@proagria.fi

© Koillismaan kalatalousalue | web by digi- ja mainostoimisto Davas