Kuusamon suurimmat uistelujärvet ovat Kitkajärvet sekä Kuusamo-, Muo-, Irni-, Kero-, Ii-, Joukamo- ja Kiitämäjärvet. Kilpailumielessä voi uistella Muojärven uistelukilpailussa heinäkuussa, Kuusamojärvellä sekä Kitkajärvellä.

Yksinkertaisinta vetouistelu on silloin, kun soudetaan tavallisella soutuveneellä kaverin, vaimon, lapsen tai vaikkapa lapsenlapsen kera ja pidetään paria uistinta veneen perässä pyynnissä. Soutuvauhtia muuntelemalla vieheet saadaan uimaan kaloja houkuttelevasti.

Soutuveneellä uistelemalla myös siika nappaa usein vieheeseen. Soutu-uistelu on tehokas tapa pyytää haukia. Soutamalla vieheet on helppo ohjata kaislikoiden, kivien ja vedenalaisten hakojen lähelle, nälkäisten haukien näkösälle. Hyvässä seurassa, maukkaiden eväiden kera aika kuluu kuin huomaamatta uistelun parissa.

Kesällä selkävesillä taimen on vetouistelijoiden tavoitelluin kala. Kesällä taimenet viihtyvät selkävesien syvänteissä. Ne hakeutuvat pintaa syvemmälle, viileisiin vesikerroksiin, mistä ne nousevat toisinaan muikkuparvien perässä pintakerroksiin. Lämpimän veden aikana vieheet pitää siis saada pintaa syvemmälle, vallankin, jos tavoitteena on saada suurempia taimenia.

Taimen on syöntiajaltaan varsin kalastajaystävällinen kala. Paras ottiaika vaihtelee, mutta useimmiten se on aamu- tai iltapäivällä. Tuntemattomille vesillä liikuttaessa ovat kaikuluotain ja hyvä syvyyskartta suurena apuna.

Uistella voi koko avovesikauden. Paras uistelukausi on syksyllä, syyskuun alkupuolelta aina järvien jäätymiseen saakka. Kuusamossa järvet jäätyvät lokakuun lopussa.

Vesien viilentyessä taimenet alkavat hankkia vararavintoa pitkän talven varalle. Ne nousevat muikkuparvien perässä veden pintakerroksiin ja matalikoille. Ruokaa etsiessään taimenet liikkuvat ahkerasti, jolloin ne erehtyvät myös vieheeseen tavallista helpommin.

Syksyllä taimenpaikat löytyvät karikoiden ja matalikoiden sekä syvien hautojen läheisyydessä olevien rantapenkkojen luota.

Kuusamon saalisvarma kalavesi

Varmaa mutta haasteellista saalisvettä etsivä valitsee kalastusalueekseen vaarojen halkoman Järvi-Kuusamon. Pitkän ja kapean Kuusamojärven ympärille muodostunut, itäiseen Kuusamoon sijoittuva kalastusalue tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet niin aloittelijoille kuin ammattilaisellekin.
Suuren vesialueen sydän on kaupungin keskustasta noin 25 kilometriä itään ulottuva Kuusamojärvi, jonka rinnalla kalaisin alueen vesistä on erämainen Muojärvi. Järvet yhdistyvät toisiinsa pienten altaiden kautta. Maisemaa muokkaavat pitkät niemet ja pienet saaret. Vesistöalueen vedet laskevat kahta kautta Venäjälle: eteläinen reitti kulkee Pistojoesta samannimiseen järveen ja pohjoisempaa vedet laskevat Kuusinki- ja Oulankajokien kautta Paanajärveen.

Erinomainen saavutettavuus ja laadukkaat veneenlaskupaikat yhdessä vieraanvaraisen kuusamolaisen matkailutarjonnan kanssa takaavat koilliseen tulevalle kalamiehelle mielenkiintoisia kalastushetkiä.

Suurilla selillä kookkaat kalat

Kuusamojärven tärkeimmät saaliskalat ovat hauki ja lohi. Haukikanta on runsas ja paino keskimäärin kilon ja kahden välillä. Lähempänä kaupunkia hauet ovat pienempiä, mutta niitä on paljon. Kirkkaammille vesille, järven itäpäähän siirryttäessä kalojen keskikoko kasvaa.
Punaisen lihan narraajille on tarjolla järvilohta, jonka kanta perustuu istutuksiin. Villiäkin taimenta Kuusamojärvestä saadaan.
Uistelijan kalastuspäivää ilahduttavat myös järvestä nousevat ahvenet ja säynävät. Säynäväparven sattuminen samoille vesille kalamiehen kanssa tietää yleensä kiireistä kalastusrupeamaa.

Aggressiivisimmat hauet kesän alussa

Hauenpyytäjien sesonki Kuusamossa alkaa valoisten kesäöitten myötä. Kudun jälkeen, heti touko-kesäkuun vaihteessa, hauet ovat viikon verran todella aggressiivisella syönnillä ja niitä saa runsaasti, oli kalastustapa mikä tahansa. Kesän edetessä syönti vakioituu ja sitä määrittävät perinteiset hauensyöntiin vaikuttavat tekijät kuten päivän sää.

Kuusamojärvi on ihanteellinen kalavesi, sillä hauki on syönnillään siellä lähes aina, on vain löydettävä ne paikat, joihin tuulet ovat tuoneet petokalalle sopivia saaliita. Järvi haastaa kokeneenkin kalamiehen pyyntitaidot.

Lohikausi Kuusamojärvellä alkaa hieman aikaisemmin keväällä eli heti jäiden lähdettyä. Kevään ensimmäiset kalat saadaan pinnasta kun vesien lämpötila on vielä +5 asteen seutuvilla. Kesä- heinäkuun vaihteessa järvilohiparvia löytyy yllättävänkin matalista paikoista ja läheltä rantoja. Vesien lämmetessä järvilohet ja taimenet painuvat syvemmälle. Siellä ne seurailevat muikkuparvien liikkeitä.

Muojärvi tunnetaan suurista järvilohista

Kuusamojärven kupeessa sijaitseva Muojärvi on yksi pohjoisen Suomen parhaista uisteluvesistä. Muojärvi on saarten ja niemien suojaamaa aluetta, joten veneileminen siellä on turvallista: pahoja myrskykelejä sattuu kohdalle hyvin harvoin. Järvi on kuulu komeista järvilohistaan, mutta löytyy sieltä kalastettavaa myös hauen ystäville.

Muojärven lohet nousevat syvistä vesistä ja hauet matalimmista lahdenperistä. Selkävedeltä saadut hauet ovat aika harvinaisia. Parhaimpia haukipaikkoja ovat matalat, kortetta ja ahvenvitaa kasvavat lahdet. Muojärven kirkkaan veden vuoksi kalat ovat vaaleita ja kirkkaita – hyvävoimaisia ja siksi haasteellisia pyydettäviä.

Lohen ja hauen lisäksi Muojärveltä saadaan myös säynäviä, jotka tosin ovat aikamoisia venkoilijoita siiman päässä. Muojärven säynävät ovat kookkaita, kilosta lähes kolmeen kiloon. Säynävät ja harvakseltaan saadut suuremmat ahvenet tuovat mukavan lisän uistelijan savustuspönttöön.

Hyvin saavutettava yhteislupa-alue

Järvi-Kuusamon vedet ovat helposti saavutettavia ja ne muodostavat yhden suuren yhteislupa-alueen. Lupa-alue kattaa Kuusamojärven ja Muojärven lisäksi muun muassa Kirpistön, Kiitämän, Suiningin ja Joukamojärven, yhteensä huikeat 250 neliökilometriä saalisvarmaa kalavettä.
Kuusamojärvi on myös helppo ja turvallinen veneilykohde, sillä reitit ovat hyvin merkittyjä ja yksittäisiä kiviä ja matalikoita on vähän. Rannat ovat pääsääntöisesti alavia ja rantautuminen siksi helppoa. Tulipaikkoja ja veneluiskia on tiheässä. Järvelle pääsee esimerkiksi aivan kaupungin keskustasta Kelanrannan satamasta.

Muojärven tavoittaa parhaiten Sossonniemen kalasatamasta. Sossonniemeltä lähdettäessä on kuitenkin varmistuttava riittävästä navigoinnista – alueella on muutamia pahoja vedenalaisia kareja, joihin on helppo särkeä kalustoaan.

Kirkkaiden vesien ottavilla uistimilla

Perinteisesti kirkkaissa vesissä hyvinä pidetyt uistimet toimivat myös Järvi-Kuusamon alueella. Huonolla syönnillä viehekokoa kannattaa pienentää ja lohikaloille voi kokeilla myös luonnollista syöttiä täkyraksissa.

Parhaat ottivieheet ja -vinkit Järvi-Kuusamon vesille löytää Kuusamon Uistimen tehtaanmyymälästä, onhan Kuusamojärvi uistinten suunnittelijoiden ykköstestauspaikka.

Kristallinkirkas Kitkajärvi on kalastajan keidas
Euroopan suurimmassa lähteessä uivat villit taimenet ja viisaat muikut

Kristallinkirkasta Kitkajärveä ei suotta kutsua Euroopan suurimmaksi lähteeksi. Pohjoisen puhdasvetisen, luonnontilaisen, säännöstelemättömän ja yksinkertaisesti komean suurjärven maisemaa muokkaavat aavat ulapat, jyrkät syvänteet, pitkät hiekkarannat, särkät, kiviröykkiöt ja kiviset matalikot. Vaarojen kupeessa narrataan taimenta ja nautitaan vuodenaikojen väripaleteista.

Ensin länteen ja sitten itään

Suomen ainoa voimalaitoksilta valjastamaton suurjärvi jakautuu Ala- ja Yli-Kitkaan. Itäiseen Koutajoen vesistöön kuuluva järvi hakee rajojaan Kuusamon pohjois- ja Posion eteläosista.

Vielä jääkauden jälkeen Kitkajärven vesi virtasi länteen, mutta nykyisin järvi purkaa vetensä itään – legendaariseen Kitkajokeen. Kitkasta vedet laskevat Oulankajokeen ja edelleen Venäjän puolelle Paanajärveen päätyen lopulta Vienanmereen.

Lähes 290 neliökilometrin suuruisen Kitkajärven ainutlaatuisuutta korostaa sen korkeustaso: järvi on noin 240 metriä merenpinnan yläpuolella. Suuren massansa takia Kitkan vesi jäätyy ja jäät sulavat myöhemmin kuin ylänköalueen pienemmissä järvissä.

Kitkaa halkoo pituussuunnassa läpi järven merkitty venereitti. Perusliikkuminen järvellä on siksi turvallista ja helppoa. Karttaplotteri ja järvikartasto ovat vesillä liikkujalle kuitenkin hyvä apuväline.

Villi taimen ja viisas muikku

Kitkajärven pääasiallinen saaliskala vetouistelijoille on taimen, jonka alamitta on 60 senttiä. Kalamiesten mukaan mitan täyttäviä kaloja on ”riittävästi”. Suurimmat uistimella saadut taimenet ovat reilun viiden kilon vonkaleita. Kitkan alkuperäistä taimenkantaa ylläpidetään nykyisin tuki-istutuksilla.

Kuuluisa on myös Kitkajärven muikku ”Kitkan viisas”, joka tarinan mukaan ei lähde Venäjälle, vaikka sinne alavirtaan hyvin pääsisikin. Järvi on antelias myös siian, harjuksen, hauen ja ahvenen pyytäjille.

Kalastuskausi Kitkalla kestää koko kesän, mutta syönti paranee syksyisin vesien jäähdyttyä: paras syöntihuippu osuu yleensä syys-lokakuun vaihteeseen – juuri talventulon kynnykselle.

Kitkajärven yhteislupa-alue kattaa 25.000 hehtaaria parhainta mahdollista kalavettä, kohtuuhintaisella luvalla voi kalastaa vaihtelevissa maisemissa ja erityyppisillä kalastusalueilla.

Aamusta päivä parhaimmillaan

Kitkajärveltä taimenta havittelevan kannattaa lähteä liikkeelle varhain, sillä aikainen aamu on perinteisesti hyvää syöntiaikaa Kitkalla. Ottihalukasta jalokalaa ja muuta kalastettavaa löytyy toki myöhemminkin.

Kokeneimmat kalamiehet etsivät taimenensa muikkuparvien vihjeillä. Hyvä alku päivälle on suuren parven löytyminen syvän haudan läheisyydestä. Jylhimmät haudat ovat yli 40 metrin syvyisiä. Iltojen hämärtyessä ja aamujen viiletessä parvet siirtyvät saarten läheisyyteen ja vedenalaisille selkämatalikoille, useimmiten tuulen alapuolelle. Siellä missä uivat suurimmat muikkuparvet, taipuvat myös vavat – ennemmin tai myöhemmin. Komeimmat taimenet iskevät usein syvimpien hautojen laitamilla. Hyvällä tuurilla jalokala saattaa napata myös pinnasta.

Kitkan taimenelle kelpaavat hyvin peruskapulat ja -pellit. Houkuttavimmat värit peilaavat maisemaa, varmoja valintoja ovat violetti, vihreä ja sinisen eri sävyt sekä kirkkaat hopeoidut tai messinkiset pellit.  Ja jottei mikään olisi liian helppoa, myös säännöistä poikkeavia tärppejä raportoidaan Kitkalta jatkuvasti.

Paikalliset ottivieheet ja -vinkit sekä parhaat kalajutut löytää Kuusamon Uistimen tehtaanmyymälästä.