Kuusinkijoki

Kuusinki on Kuusamon kolmesta suurtaimenjoesta kooltaan ja vesimäärältään pienin, mutta ei missään nimessä vähäisin. Kuusingin taimen on villi ja vapaa, uskomaton taistelija siiman päässä ja niin ovela, ettei sen koukuttaminen ole koskaan helppoa. Tai sitten on. Joka tapauksessa taimen on saaliskalana Kuusingilla tavoitelluin ja kehukalan saaminen on aina juhlahetki.

Kuusinkijoen rantamaisema yläjuoksulla on pääosin avarahkoa, joskin paikoin hieman pusikkoista rantaniittyä. Kiukaankorvan seudulla ja alapuolella joki puristuu muutaman kilometrin matkalla parikymmenmetristen kallioseinämien väliin rauhoittuakseen taas keskijuoksulla rauhalliseksi rantaniittyjen maisemaksi.

Joen viimeisellä kolmanneksella, hetkeä ennen kuin joki painuu Venäjän rajan taa, Sipinkosken kieppeillä, kalliot alkavat taas kiivetä ylemmäksi heti jokirannasta – täältä alkaa maisemallisesti koko joen jyhkein osa.

Kuusingille on helppo tulla

Kuusinkijoelle pääsee kalaan helposti, metsäautotiet risteilevät joen molemmilla rannoilla, eikä kävelyä autolta jokirantaan ole pahimillaankaan kuin muutama sata metriä. Yläjuoksulle pääsee kalaan autolla joen molemmille rannoille helposti ja lähelle, mutta Kuusinkijoen alajuoksulle eli Saunavaaran tienoille kulku käy vain Suorajärven- ja Jelestimäjärventien kautta. 

Kuusinkijoki on kalamiesten ja retkeilijöiden tarkoituksiin rakennettujen palveluiden osalta myös kerrassaan erinomainen. Huollettuja leiri- ja tulipaikkoja polttopuineen ja käymälöineen löytyy tasaisesti joen varrelta useita. Myöskään eksymisen vaaraa ei ole, siksi hyvin on joelle matkaavien tiet viitoitettu aina perille saakka.

Leirintäalue

Kuusingin palveluihin kuuluu myös viihtyisä leirintäalue, joka löytyy joen keskivaiheilta, Paljakantien varresta. Kuusingin leirintäalue, samoin kuin itse joki, on jo käsite. Leirintäalueen historia yltää 1960-luvulle. Esimerkiksi ykkösmökissä voi aistia vanhaa rajavartioston tunnelmaa. Mökeissä löytyy tilaa  2-9 hengelle. Mökkien lisäksi alueelta löytyy myös asuntovaunu- ja telttapaikkoja.

Leirintäalue sijaitsee kuivalla mäntykankaalla ja joen lähimmille ottipaikoille on vain muutama sata metriä. Jokikalastuksen lomassa voi yrittää jallittaa vaikkapa Vartiolammen vaateliaita kirjolohia ja siikoja.

Lammessa saa tehdä muutakin kuin kalastaa. Leirintäalueen jo historiallinen sauna on maankuulu pehmeiden löylyjensä ansiosta. Kalastuspäivän päätteeksi on mukava pulahtaa Vartiolammen kristallinkirkkaaseen veteen.Mahdollinen saalis valmistetaan leirintäalueen grillikatoksessa/kalakeittiössä  ja nautitaan keskiyön auringon upeassa tunnelmassa.

Kahvio

Leirintäalueen kahviosta voi hankkia kalastusluvat ja pikkupurtavat. Kalastustarvikkeita on myös tarjolla, sekä tietysti viimeisimmät vinkit ja uutiset. Kalastuspäivän kokemuksia voi jakaa iltasella ystävien kanssa olut- tai sidukkalasin ääressä, sillä kahviossa on keskiolutoikeudet.

Lisätietoa ja jokiesittelyn löydät täältä…

Harjus on virtavesien kala

Kuusinkijoki on valjastettu sähköntuottoon. Myllykosken voimalaitoksen alapuolella joki virtaa kaivetussa kanavassa. Itse luonnontilainen Kuusinkijoki alkaa oikeastaan vasta kanavan murtuessa koskeksi, Putkosessa. Tämä joen ensimmäinen koski on noin kilometrin mittainen ja kätkee rikkonaisen pinnan alle todella syviä kuoppia, joissa kalojen tiedetään lymyilevän.

Kuusinkijoesta puhuttaessa tulee usein todettua, että joen yläjuoksulta löytyvät parhaimmat paikat harjusten narraamiseen. Tämä onkin totta, sillä aina Juumajokisuuhun saakka harjukset tuntuvat viihtyvän Kuusingissa todella hyvin. Jos taimenen kalastus keskittyy täällä selkeästi koskien niskoille ja niiden alle, niin harjusta kannattaa etsiä myös koskien kuohuista ja kivien huopeista. Myös siikoja ui suvantovesissä ja lampareissa.

Kuuluisimpia paikkoja taimenen yllättämiseen ylävirrasta alavirtaan liikuttaessa ovat tietenkin itse kanavan niska, Jussinlampare, Kiukaankorva, Mustasuvanto ja Juumajokisuu. Näistä Kiukaankorvan seutu ja vielä erikseen mainittuna Käpykoski ja Vajjeus ovat oikeita harjuksen kalastajien aarreaittoja, Juumankosken alapuolista suvantoa unohtamatta.

Iso jytky Vihtamutkista!

Juumajokisuulta noin kilometrin alavirtaan kuljettaessa joki tekee muutaman tiukan kurvin. Näitä shikaaneja kutsutaan Vihtamutkiksi. Vihtamutkia on itse asiassa kaksin kappalein, puhutaan ylemmistä ja alemmista Vihtamutkasta. Tänne pääsee näppärästi autolla lähes rantaan Paljakantien kautta.
Vihtamutkissa joki kurvailee tiukkoja 90 asteen mutkia välillä koskiksi pärskähtäen ja taas tovin päästä syvänä nivana eteenpäin virtaillen. Vihtamutkien tienoilla joki on paikka paikoin todella kapea ja sen hallitseminen heittokalastusvälinein on helppoa. Taimenen tavoittaminen mutkien syvistä montuista, koskien alta sekä niskoilta on täällä vain kalastajasta kiinni.

Kala jytkäyttää siiman päähän viritettyyn vieheeseen varoittamatta ja aina positiivisesti yllättäen. Vihtamutkien jälkeen joki rauhoittuu Sipinlampareeksi. Tämä suvanto kannattaa käydä kokeilemassa, mikäli suuret siiat kiinnostavat.

Hanhisuvanto ja Hanhivirta ovat taimenpaikkojen maineessa, kuin myös legendaarinen Takkupyörre.

Jos paikannimessä on taikaa, niin Takkupyörteen jälkeen seuraava Lohipyörre jos mikä on taimenpaikka. Wanha kansa kun tuppasi taimenta (osin erheellisesti) myös loheksi nimittämään.
Jos ovat nämä molemmat pyörteet taimenpaikkojen maineessa, niin sen tietävät myös kalamiehet. Taimenten suosioon pääsyn yrittäjiä löytyykin näiltä seuduilta yleensä niin, ettei varmasti tarvitse yksin kalastella.

Suuntana legendaarinen Saunavaara

Saunavaaran kupeelta, Kuusinkijoen alajuoksulta löytyy varsinkin alkukaudesta ehkä koko joen saalisvarmin alue. Saunavaaran alueelta löytyy sekä iso paikoitusalue ajoneuvoille että leiriytymiseen varattu iso telttailu-/asuntovaunualue. Täällä joki mutkittelee viimeisiä kilometrejään Suomen puolella ennen Venäjän rajaa.

Haisusaari, Saunaniemi, Koivumutka, Vyörymä ja Koivusaari ovat varmasti jokaisen Kuusingin kulkijan korviin tuttuja paikannimiä. Tuttuja ne ovat siksi, että näistä paikoista saadaan taimenia. Ja paljon. Kalajuttuja eli legendoja Saunavaaran kupeella sattuneista, saaduista ja saamatta jääneistä taimenista kuullaan tulipaikoilla tämän tästä.

Harjuksen kalastuksen suhteen joen alajuoksu on myös mielenkiintoinen. Varsinkin alkukesästä täältä voi saada todella kunnioitettavan kokoisia purje-eviä. Kuten muillakin Kuusingin suosituimmilla ja ruuhkaisimmilla kalapaikoilla, myös täällä kalastetaan ns. ringissä. Näin taataan se, että jokainen saa kalastaa rauhassa, omalla vuorollaan, kenenkään häiritsemättä.
Kuusamon taimenjoilla on yleisen viihtyvyyden kannalta tärkeää, että kaikki noudattavat näitä herrasmieskalastajasääntöjä.

Perholla ja uistimella

Taimenta kalastettaessa ovat sekä perhot että uistimet tehokkaita. Hyviä taimenvaappuja ovat Nils Master Spearhead ja Stalwart, LGH, Ässä, Kuusamo Wise sekä JAN. Alkukesän värit ovat kirkkaita ja koreita. Heinäkuulle tultaessa värit alkavat haalistua ja elokuussa astuvat tummemmat sävyt mukaan kuvaan. 

Perhoista kalastavimpia ovat suuret streamerit ja mudlerit. Ennen juhannusta sopiva koukkukoko on 2/0-4. Värit saavat olla kirkkaita. Heinäkuussa perhon koko pienenee numeroon 4-8. Perhot saavat olla hyvin niukasti sidottuja. Lämpimän, matalan veden aikana ovat elävät, marabou-siipiset streamerit tehokkaimpia.

Kalastuskauden loppua lähestyttäessä perhojen värit tummenevat aina mustaan ja tummanruskeaan saakka. Perhon valinnassa voi käyttää koko kesän ajan helppoa oikotietä; jos sopivaa perhoa ei tunnu löytyvän, kannattaa kalastus aina aloittaa mustalla perholla.