Kuusamon kolme tunnettua taimenjokea Kitka-, Oulanka- ja Kuusinkijoki tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden kalastaa suurtaimenta Suomessa.
Taimenen matka synnyinsijoilta kasvupaikoille ja takaisin
Taimenet nousevat Kuusamon jokiin Venäjän puolelta Paana- ja Pääjärvestä. Taimenet syntyvät Suomen puoleisilla jokialueilla, viettävät 3-5 ensimmäistä elinvuottaan joessa ja laskeutuvat sen jälkeen Venäjälle suuriin järviin varttumaan. Osa taimenista jää Paanajärveen pääosan vaeltaessa aina Pääjärveeen saakka.
Takaisin Suomen puolelle kalat palaavat vartuttuaan vähintään lähes kahden kilon painoisiksi.
Nousun tarkoituksena on suvun jatkaminen eli kalat saapuvat kutemaan synnyinseuduilleen.
Jokeen noustuaan taimenet eivät syö mitään. Tämä erityispiirre yhdessä kalojen poikkeuksellisen suuren koon kanssa tekee Paanajärven taimenesta maassamme ainutlaatuisen.
Vaikea narrattava
Paanajärven taimen on vaikea ja oikullinen pyydettävä ja niiden käyttäytymisessä on samankaltaisuuksia merilohen kanssa.
Vinkkejä vieheistä
Taimenen kalastukseen soveltuvia vieheitä ovat mm. vaaput, lipat sekä lusikat. Kuusamon Uistimen Räsänen ja Professorit sekä paikallisten vaapun tekijöiden vaaput ovat osoittautuneet hyviksi pyyntivälineiksi. Paikallisista kalastusliikkeistä saat ajankohtaisimmat neuvot vieheiden ja niiden värien valitsemiseksi ajankohtaan nähden.
Perhoilla kalastettaessa perinteiset Kitkajoen taimenperhot ovat yleensä numeroon 8-9 sidottuja karvasiipisiä lohiperhoja. Harjusta ja siikaa pyydettäessä parhaimpia vieheitä ovat perhot. Numeron 16-12 koukkuun sidotut uppoperhot, nymfit ja larvat ovat varmimpia valintoja.
Katso Kuusamon Uistimen viehevinkit täältä…
