Kitkajoen yläosa -

kuohuvat kosket ja Rauhalliset suvannot 

 

Kalastuspien myyntipisteet Kitkajoen yläosalle löydät täältä...

(Kitkajoen yläjuoksun yhtenäislupa) 

 

Suora linkki Kitkajoen yläjuoksun vuorokausilupaan

 

Kartta Kitkajoen yläjuoksun yhteislupa-alueesta

 

Kitkajoen yläosa

Kitkajoen yläosan yhtenäsilupa-alue kuuluu suurimmaksi osaksi Virrankylän kalastuskunnan alueeseen.
Kitkajoen yläosa käsittää Kiveskosken ja Jyrävän välisen jokialueen. Kalastusalueen pituus on noin 20 kilometriä, josta koskea noin 5 kilometriä. Kitkajoen yläosan kalastuspaikat on huomattavasti helpommin saavutettavissa kuin esimerkiksi alaosan kuuluisat taimenpaikat. Alueen tiestö mahdollistaa kalastamisen lähellä autoa ja mökkimajoitukseenkin pääsee aivan joen rannalle.

 

Alue käsittää puolenkymmentä järveä ja muutaman ison suvannon. Niiden välissä on lyhyitä, rauhallisesti virtaavia nivoja ja monta kunnon koskea.

Kiveskosken ja Käylän välissä sijaitsevat Keltinki ja Räväjärvi sekä kaksi nivaa, Virtasalmi ja Paloniva. Molemmat ovat hidasvirtaisia ja syviä. Nivoista kalastaja löytää oivalliset siika- ja harjuspaikat.

 

Muita Kitkajoen yläosan kalapaikkoja ovat Saukkoniva, Kiehtäjänniva, Vähän-Käylän koski, Nahkaniva, Peurakoski sekä pisin ja merkityksellisin Saarikoski. Juuman alapuolella sijaitsevat Niska- ja Myllykoski ovat tunnettuja matkailunähtävyyksiä.

 

Alueen yleisimpiä saaliskaloja ovat harjus ja siika sekä jossain määrin myös Kitkajoen taimen. Taimenet liikkuvat alueen järvissä ja virtapaikoissa. Alueelle pääsee useasta eri paikasta Rävän- ja Riekamoteiden kautta. Kävelymatkaa autolta jokivarteen kertyy pisimmillään noin kilometrin verran.

 

Kiveskoski 

Kitkajoen ylintä koskea Kiveskoskea on ihmisen toimesta muokattu kolmeen kertaan. 1800-luvun lopussa koskea on kaivettu kahteen otteeseen, jotta Kitkajärven vedenpintaa on saatu alemmaksi. Kolmannen kerran Kiveskoskea muokattiin keväällä 1995, jolloin koski kunnostettiin kaloille ja kalastajille mieluisammaksi.
 

Kalastukseen soveltuvaa vuolasta virtaa on kilometrin verran. Virran leveys vaihtelee 30-50 metrin välillä. Kosken niskaosa on matalaa, hidasvirtaista aluetta. Virran kaventuessa sen nopeus kasvaa. Joessa on runsaasti suuria yksittäisiä, vedenalaisia kiviä sekä molempien rantojen läheisyydessä myös kivipenkkoja. Sillan kohdalla virta on vuolainta. Sillan alapuolella on vuorossa hieman hidasvirtaisempi osuus ja mutkan yläpuolelta alkaa jälleen nopeampitempoinen alue. Mutkan jälkeen virta rauhoittuu pikkuhiljaa kunnes joki leviää Keltinkijärveksi.


Liikkuminen ja kalastaminen on helppoa molemmilla rannoilla. Kahlaaminen ei ole välttämätöntä, mutta se antaa mahdollisuuden liikkua laajemmalla alueella. Hyviä kalapaikkoja on pitkin koskea. Harjukset löytyvät virran vuolailta alueilta ja siiat sen hidasvirtaisemmilta osuuksilta. Taimen voi tarttua vieheeseen minkä tahansa kiven huopeesta.

 

Käylänkoski

Käylänkoski alittaa Sallantien kahdessa eri uomassa. Väylät yhtyvät jälleen sillan alapuolella. Parhaat kalapaikat ovat koskien niskat, siltojen alustat ja kosken alaosassa pohjoisrannan läheisyydessä olevat rantakosteet. Kosken etelärantaa hallitsee Käylän kalanviljelylaitos, joka tuottaa kaikki Kitka-, Kuusinki- ja Oulankajokeen istutettavat kalanpoikaset.
Käylänkoski on helposti tavoitettava, mutta vaikeasti kalastettava kohde. Kosken etelärannalla, kalanviljelylaitoksen kupeessa on heittolaituri, jossa kalastus onnistuu myös pyörätuolilla liikkuvalle.

 

Peurakoski

Peurakoski on vuolas ja voimakas koski jonka niska alueen syvässä viihtyvät suuret harjukset. Alueen paras kalapaikka onkin juuri ylempänä olevan Vääräkosken ja Peurakosken niskan välinen syvä, hidasvirtainen osuus. Peurakosken etelärannalla on kalastajille tarkoitettu laavu.

 

Saarikoski

Saarikoski on pyhitetty perhokalastajille. Saarikosken ominaispiirre on juuri saaret jotka pirstovat joen useiksi pienemmiksi väyliksi. Koskessa on paljon syviä monttuja jossa harjukset viihtyvät. Kahlaamalla pystyy kalastamaan kosken läpi. Täältä löytyy perhokalastajalle hyvin takaheittotilaa. Saarikosken alasuvannon etelärannalla on laavu.