KITKAJOKEN ALAOSA -

KUOHUVAT KOSKET JA RAUHALLISET SUVANNOT

 

Kalastuspien myyntipisteet Kitkajoen alaosalle löydät täältä...
(Oulanka- ja Kitkajoen yhtenäislupa)


Lisätietoatietoa kalastusluvista täältä...


Kitkajoen suurtaimenet ja saapasvarren mittaiset harjukset ovat yllättäneet monet kalastajat. Viime vuosina on suurimmat taimenet saatu Kitkasta.


Suurilla taimenilla on toki ollut tärkeä osansa joen maineen kasvattamisessa, mutta vieläkin suurempi merkitys on jokea ympäröivillä ainutlaatuisilla maisemilla. Joki virtaa Kuusamon komeimpien mäntykankaiden ympäröimässä syvässä kanjonissa. Jyrkät kalliorinteet kohoavat monin paikoin kymmenien metrien korkeuteen kirkasvetisen virran ylle. Jylhimmillään jokilaakso on Jyrävän ja Harrisuvannon välisellä osuudella.

Joen suosioon päässyt kalastaja voi hakea taimenen silloin, toisen tällöin ja täyttää siinä sivussa korinsa kookkailla harjuksilla, mutta useimmille kalastajille joki on vaikea. Taimenen ottipaikat pitää tuntea tarkasti eikä harjustakaan löydy joka montusta.

Kalastuksen ja jokivarressa liikkumisen vaikeus tekevät kalastajasta nöyrän Kitkan ystävän. Kalastajien mielestä joki on yksi maamme vaikeimmin kalastettavia. Joki soveltuu parhaiten retkeilystä ja reippaasta liikunnasta pitäville kalastajille. Kesä kesän jälkeen kaikkein suurimmat taimenet saadaan juuri Kitkasta.

 

Kitkajoen alaosa Juumasta Harrisuvantoon
Useimpien kalastajien kulku Kitkajoen maisemiin käy Juumankylän kautta. Merkittyjä polkuja pitkin on helppo suunnata kulkunsa Harrisuvantoon ja sen yläpuolisille vesille. Joen eteläpuolelle pääsee sujuvasti myös Elijärventien kautta. Jyrävänputoukseen päättyy Paanajärvestä nousevien taimenien tie. Samasta paikasta alkaa kalastajan toiveiden virta. Jyrävän ja Päähkänän välisellä noin kuuden kilometrin mittaisella alueella kalastuspaikat ovat enimmäkseen pieniä. Joki virtaa suurimman osan matkasta kivikkoisina koskina kuohuen. Ainoat laajemmat suvannot ovat Jyrävä ja Harrisuvanto, jotka molemmat ovat taimenenkalastajien suosiossa.

 

Hyviä taimenpaikkoja ovat myös Linnakallio sekä Heinäniemen ja Kalliosaaren välinen alue. Harjusta löytyy runsaimmin Heinäniemestä, Vattumutkasta sekä Harrisuvannon yläpäästä. Päähkänän alapuolella joki virtaa rauhallisemmin rauhoittuen välillä pitemmiksi suvannoiksi. Hyviä kalapaikkoja on pitkin virtaa Vennäänniemen ja Ahvenperän välisellä osuudella. Ahvenperän alapuolista hidasvirtaista osuutta ei pidetä mahdollisena kalastusalueena, mutta kalastaa voi toki sielläkin. Joen alajuoksulle pääsee sujuvimmin Päähkänänkalliontien kautta.

 

Kitkajoessa on erämainen taimenvirta, kohtalaisen runsas harjuskanta sekä paikoitellen runsaasti siikaa. Suvannoissa siiman päähän voi tarttua myös hauki. Vuosittain saatavien taimenien keskipaino on noin 3,5 kiloa. Kalastusalue on 14 kilometrin mittainen, josta puolet on koskea.